Jätteiden energiakäyttö jätteitä polttamalla on tehokas tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, ja samalla hävittää mahdollisesti vaarallisia tai kierrätyskelvottomia jätteitä. Jätteenpolton tavoitteena ei ole kilpailla jätteen kierrätyksen, uudelleenkäytön ja määrän vähentämisen kanssa, vaan täydentää niitä. Lue ratkaisuistamme jätteenpolton päästömittauksiin!

Tyypilliset poltettavat jätelajit

Useimmat teolliset prosessit tuottavat jätteitä, joista osa voi olla vaarallista terveydelle ja ympäristölle, jos niitä ei käsitellä oikein. Vaikka teollisten prosessien tuottamaa vaarallista jätettä pyritään vähentämään ja kierrättämään, yli 400 miljoonaa tonnia vaarallista jätettä syntyy joka vuosi.

Vaarallista jätettä syntyy esimerkiksi kosmetiikan, pesuaineiden, lääkkeiden, maalien, puhelinten, tietokoneiden ja bensiinin tuotantoprosessien sivutuotteena. Pois heitetyt kaupalliset tuotteet ovat myös esimerkki mahdollisesti vaarallisesta tai kierrätyskelvottomasta jätteestä. Jätteen polttaminen tuottaa myös haitallisia kaasuja, joita on mitattava. Lataa ilmainen päästömittausoppaamme oppiaksesi enemmän!

Kolme yleisintä poltettavaa jätelajia ovat kiinteä yhdyskuntajäte, vaarallinen jäte ja lääkejäte. Nämä jätteet ovat nesteitä tai kiintoaineita.

Jätteenpolttolaitokset

Jätteenpolttolaitokset ovat jätehuoltolaitoksia, jotka tuottavat jätteestä energiaa sähkön ja/tai lämmön muodossa. Tällaisia voimaloita kutsutaan joskus myös ekovoimalaitoksiksi. Vaarallista jätettä voidaan polttaa tietyissä jätteenpolttolaitoksissa, mutta myös jätteen rinnakkaispolttoon luvan saaneissa laitoksissa, biomassakattiloissa tai sementtiuuneissa.

Monenlaisia vaarallisia jätteitä syötetään polttouuneihin, kattiloihin ja teollisuusuuneihin käytännössä sellaisenaan. Näitä jätteitä on usein vaikea käsitellä koostumuksensa tai vaarallisuutensa vuoksi, joten suositeltavaa on käsitellä niitä mahdollisimman vähän.

Esikäsittely on kuitenkin toivottavaa aina, kun se on mahdollista jätteen homogenoinnin ja jatkuvan polttimeen syöttämisen mahdollistamiseksi. Yleisiä esikäsittelytoimia jätelajeittain ovat seuraavat:

  • Nestemäiset jätteet – sekoittaminen ja kiintoaineiden suodatus
  • Kiinteät jätteet – seulonta ja koon pienentäminen (murskaaminen tai silppuaminen)
  • Konteissa olevat jätteet – nestefaasin laskeuttaminen ja silppuaminen

Jätteen hyötykäyttö suoran palamisen, pyrolyysin tai kaasutuksen kautta

Verrattuna pelkkää sähköä toimittaviin laitoksiin, jätteiden hyötykäyttölaitoksissa voidaan tuottaa lämpöä paljon suuremmalla hyötysuhteella. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset ovat tämän vuoksi jatkossakin kaatopaikkaan nähden ylivertainen vaihtoehto. Jätteen hyötykäyttölaitokset käyttävät tyypillisesti jotakin seuraavista kolmesta teknologiasta: suora poltto, pyrolyysi tai kaasutus.

Suorassa poltossa kierrätyskelvotonta jätettä polttamalla tuotetaan suurpainehöyryä, joka muunnetaan sähköksi turbiinilla ja generaattorilla. Pyrolyysi on jätteen lämpöhajoamista ilman happea, mikä tuottaa synteesikaasua, jolla sitten tuotetaan energiaa. Synteesikaasua syntyy myös kaasutuksessa, jossa jäte hapetetaan osittain.

Tiukat päästömääräykset

Vaikka jätteiden polton teknologia ja erityisesti päästöjen hallinta ovat parantuneet merkittävästi viime vuosina, jätteen polttaminen tuottaa edelleen haitallisia kaasuja, joita on mitattava. Esimerkkejä kaasuista, joita jätteiden polttamisessa voi syntyä:

  • hiilidioksidi CO2
  • typen oksidit NOx
  • rikkidioksidi SO2
  • suolahappo HCI

Edellä mainittujen lisäksi ilmakehään voi vapautua raskasmetalleja (esim. elohopeaa Hg) ja pienhiukkasia jätteen polton yhteydessä.

Jätteen polttolaitoksiin sovelletaan tiukkoja päästömääräyksiä. Kaikkien jätteenpolttolaitosten on täytettävä vähintään tiukat päästöraja-, seuranta-, jätteen vastaanotto- ja käsittelynormit, jotka otettiin käyttöön jätteenpolttodirektiivissä (2000/76/EY) ja kirjattiin uudelleen teollisuuden päästöjä koskevaan direktiiviin (2010/75/EU).

Ratkaisumme: Jatkuvatoimiset päästömittausjärjestelmät

Gasmet pystyy määrittämään, suunnittelemaan, asentamaan ja ottamaan käyttöön kokonaisia integroituja jatkuvatoimisia päästömittausjärjestelmiä vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi ja tiedon tuottamiseksi prosessinohjausta varten. CEMS-järjestelmämme avulla toimijat voivat tarkkailla samanaikaisesti useita kaasuja ja muita prosessin parametreja, kuten hiukkasia ja virtausta.

Kaksi jatkuvatoimista päästömittausjärjestelmäämme ovat seuraavat:

Meillä on järjestelmä myös dioksiinipäästöjen seurantaan:

  •  Dioksiinikeräysjärjestelmä GT90 Dioxin+ on MCERTS-sertifioitu laite ja suunniteltu dioksiinipäästöjen pitkän aikavälin näytteenottoon eurooppalaisten EN 1948-1- ja EN 15267 ‑standardien mukaisesti. Järjestelmä on dioksiinimittauksen uusinta teknologiaa, ja se täyttää kaikki dioksiinimittausstandardin vaatimukset.

Miksi valita Gasmet päästömittaus-kumppaniksi?

Gasmet on ihannekumppani jätteen hyötykäyttölaitoksille. Tässä on viisi tärkeintä syytä, miksi meidät kannattaa valita kumppaniksi:

  • Järjestelmät ovat sertifioituja päästömittauskäyttöön
  • Rahansäästö erittäin vähäisen huolto- ja kalibrointitarpeen sekä pienten toimintakulujen ansiosta
  • Kestävä investointi pitkän odotetun käyttöiän ansiosta
  • Tulevaisuuskestävä investointi. Gasmet‑järjestelmässä uusien vaatimusten ilmetessä mittaukseen voi lisätä uusia yhdisteitä ilman kalliita laitemuutoksia.
  • Gasmet on tunnettu analyysiasiantuntemuksestaan ja laadukkaista tuotteistaan ja palveluistaan